Seisoin Haukilahden rannassa reittipaatin laiturilla ja odottelin ystäviäni. Katselin ihmisiä ja mietin, kuinka rikas Espoo onkaan saaristoltaan: jokaiselle jotakin, ihan tuossa lähellä. Monella laiturilla odottelevalla oli oma piknikkori mukanaan, mutta osa oli selvästi menossa Ison Vasikkasaaren kahvioon tai Gula Villanin kesäravintolaan lounaalle. Paatti saapui. Ei kun kyytiin!

Continue reading →